CTRL Reality

Lisätty todellisuus tulee pelastamaan museo- ja kulttuurimatkailualan

Vuonna 2016 maailma sekosi.

Silloin yhdysvaltalainen ohjelmisto- ja pelialan yritys Niantic julkaisi lisättyä todellisuutta (augmented reality, AR) hyödyntävän Pokémon Go -mobiilipelinsä. Pelissä virtuaaliset taskuhirviöt ilmestyivät oikean maailman ympäristöjen päälle älypuhelimen ruudun välityksellä. Ihmiset olivat liikkeellä massoittain – jäätelökioskien tulos triplaantui, kirkot tarjoilivat pelaajille keksejä ja yritykset hyödynsivät buumia markkinoinnissaan – samanlaista hypeä ei ollut aikaisemmin koettu.

Pokémon Go on monille edelleenkin tunnetuin esimerkki lisätystä todellisuudesta, eikä syyttä. Pokémon Go oli AR:lle monella tapaa käännekohta. Yritykset alkoivat ymmärtää teknologian tuomat hyödyt ja alkoivat hyödyntää sitä markkinoinnissaan. Esimerkiksi Valio ja Arla hyödynsivät lisättyä todellisuutta pakkauksissaan: Valio muutti mobiilisovelluksen avulla maitopurkin virtuaaliseksi valkokankaaksi ja Arlan pakkauksesta puolestaan hyppäsi pöydälle leikkivä virtuaalinen kissa. Kampanjat olivat menestys – eikä ihme – sillä lisätty todellisuus sitouttaa käyttäjäänsä ja parantaa asiakaskokemusta aivan eri tavalla kuin perinteiset markkinoinnin metodit.

Lisätyn todellisuuden suosio on vuosi vuodelta kasvanut ja siksi onkin yllättävää, että se ala, joka kyseisestä teknologiasta hyötyisi kaikista eniten, ei ole juurikaan ottanut teknologia käyttöön. Puhun museo- ja kulttuurimatkailualasta.

Otetaan esimerkiksi vaikka taidemuseot. Ihmiset ovat käyneet taidemuseoissa jo vuosisatoja samalla tavalla. Menet sisälle ja katsot seinällä olevia taideteoksia minimaalisilla lisätiedoilla. Ilman asiantuntevaa opastusta kokemus on pahimmillaan ontto ja helposti etäännyttää ensikertalaisen. Ihmiset haluavat nykyaikana enemmän. Ihmiset haluavat vuorovaikutuksen.

Lisätty todellisuus voi herättää maalauksen eloon. Miltä maljakossa oleva kukkakimppu näyttäisi tuulessa? Miten maalausprosessi on edennyt? Miltä tuntuu olla maalauksen sisällä? Kaiken tämän kävijä pystyisi kokemaan laitteella, joka löytyy nykypäivänä lähes jokaisen ihmisen taskusta. Nykypäivän älylaitteet ja parantunut teknologia on viimein mahdollistanut lisätyn todellisuuden laajamittaisen ja tehokkaan hyödyntämisen. Tämän lisäksi myös AR-ratkaisujen hinnat ovat tulleet reilusti alas lähivuosina.

Myös erilaisilla kulttuurimatkailukohteilla on vaikeuksia tuottaa kävijöille tarpeeksi merkityksellistä omatoimisesti koettavaa sisältöä. Huomion arvoista on, että vallitsevassa tilanteessa ryhmäopastuksen järjestäminen on merkittävästi vaikeutunut ja museoiden/kulttuurimatkailukohteiden on etsittävä uusia keinoja parantaakseen vierailukokemusta. Otetaan esimerkiksi vaikka Turun linna. Rakennuksena keskiaikainen linna on vaikuttava ilmestys, mutta vierailukokemus voi usein jäädä vajavaiseksi, jos vaikkapa perheen kesken kiertää linnan tiloja. Erilaiset opasteet voivat jonkin verran valaista linnan historiaa, mutta kokemuksena opastekylttien lukeminen on pliisu ja vierailijan onkin vaikea syvemmin perehtyä linnan keskiaikaiseen elämään. Mutta mitä jos vierailija pystyisikin näkemään miltä linna on näyttänyt 1300, 1500 tai 1700-luvulla? Tai näkemään linnan asukkaat ruokasalissa? Eikä kyseessä olisi mikään yksiulotteinen valokuva, vaan katsomalla huonetta kännykän ruudusta, koko ympärillä oleva tila ”siirtyisi” haluttuun aikakauteen. Olisit henkilökohtaisen aikakoneesi kapteeni.

Toisena vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi lisätyn todellisuuden avulla toteutettu virtuaalikierros. Mitä jos vierailija saisi virtuaalisen kierroksen Suomen entiseltä herttualta Juhana III:lta ja kuulisi linnan historiasta suoraan vanhan asukkaan suusta? Tämänkaltaisesta toteutuksesta hyvä esimerkki on meidän Uuteenkaupunkiin tekemämme lisätyn todellisuuden mobiilisovellus, UkiAR.

UkiAR -sovelluksessa opastyttö Rauha kertoo Uudenkaupungin rikkaasta historiasta vanhojen valokuvien ja tarinoiden avulla.

UkiAR lisätyn todellisuuden mobiilisovelluksessa oppaanasi kulkee piikatyttö 1800-luvulta, joka ilmestyy mobiililaitteen näytölle ja kertoo omia tarinoitaan historiallisesta ja merellisestä Uudestakaupungista vanhoja valokuvia hyödyntäen. Sovellus tarjoaa mukavaa omatoimista tekemistä, silloin kun itselle parhaiten sopii, yksin tai yhdessä perheen, kavereiden tai vaikka työ- tai opiskeluporukan kanssa. Tällä hetkellä sisältöpisteitä on 14:ssa pisteessä Kaupunginlahden rannalla ja keskusta-alueella. Tässä piilee myös yksi lisätyn todellisuuden vahvuuksista. Sisältökohteita voidaan ripotella eri paikkoihin, varmistaen, että esimerkiksi ahtaista sisätiloista voidaan hajauttaa pahinta ihmismassaa vaikkapa ulkotiloihin. Näin korona-aikanakin varmistetaan, että turvavälit ovat kunnossa ja tartunnan vaara minimissä.

Lisätty todellisuus on myös erinomainen oppimisen väline. Viime vuonna Kapkaupungin yliopistossa tutkittiin miten lisätty todellisuus vaikuttaa oppimismotivaatioon ja tulokset olivatkin erittäin positiivisia. Tämän on ymmärtänyt mm. Turun kaupunki, jonka kanssa lyöttäydyimme yhteen ja loimme lisättyä todellisuutta hyödyntävän åppi -sovelluksen.

Åppi -sovelluksessa oppilaat voivat tehdä sisällön itse.

Åppi on oppimissovellus, joka liikuttaa oppilaita ja opiskelijoita Aurajokirannassa ja esittelee tuntemattomia tarinoita Turusta. Uuden åppi-sovelluksen sisällöt ovat turkulaisten lukio- ja korkeakouluopiskelijoiden itse tuottamia. Historiaan, biologiaan tai kaupunkimaantieteeseen liittyviä sisältöjä voidaan tehdä esimerkiksi koulukohtaisilla lukiokursseilla. Opiskelijat ovat siis alustan ja sovelluksen käyttäjiä sekä sen sisällöntuottajia. Eri sisältöpisteissä voidaan vastata monivalintakysymyksiin ja napata kuvia. Reissua voi kuvien avulla muistella vielä jälkikäteenkin! Tämä ominaisuus olisi varmasti hyödyllinen museoreissunkin jälkeen.

Museot ja kulttuurimatkailukohteet nähdään edelleen usein harvoille ja valituille suunnattuina jäykkinä instituutioina. Nyt on vihdoin aika jättää taakse tämä vanhoillinen kuva ja päivittää tarjonta nykypäivään. Lisätty todellisuus on todistanut olevansa museoille ja kulttuurimatkailukohteille arvokas työkalu, jonka avulla vierailijoita on mahdollista sitouttaa ennennäkemättömällä tavalla.

Lisätyn todellisuuden avulla museot ja kulttuurimatkailukohteet pystyvät viemään kokemuksellisuuden seuraavalle tasolle ja täten houkuttelemaan paikalle nuorempaa yleisöä. AR on museo- ja kulttuurimatkailualan pelastus.